Mykoplasmabakteeri aiheuttaa yleensä vain lievää flunssaa, eikä sairastunut välttämättä tiedä taudin tarkkaa syytä.
Mykoplasmabakteerin aiheuttamat infektiot ovat nousussa Suomessa. Tilanne on tällä hetkellä rauhallinen, mutta tartuntojen määrän odotetaan kasvavan syksyn aikana.
Tiukkojen koronapandemian rajoitusten aikana mykoplasma-infektiot, kuten monet muut hengitystieinfektiot, vähenivät merkittävästi.
Vuosina 2021 ja 2022 mykoplasmatapauksia raportoitiin vähemmän kuin milloinkaan aikaisemmin 2000-luvulla, vain noin 300–400 tapausta vuodessa.
Recent post: Julia valitsi Essin, joka seisoi hänen edessään ilman vaatteita – näin tapahtui, kun kamerat sammuivat.
“Vaikuttaa siltä, että tapauksia on nyt alkanut lisääntyä. Mykoplasma on toipunut hitaammin kuin jotkin muut taudit pandemian jälkeen,” kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Leif Lakoma.
THL:n tartuntatautirekisterin mukaan vuonna 2024 tapausten määrä on noussut takaisin tavanomaiselle tasolle, eli yli tuhanteen mutta alle kolmeen tuhanteen, ainakin ennen syksyä. Tuorein luku on noin 1 250 varmistettua tapausta.
“Tämä määrä viittaa siihen, että tapauksia on vähintään yhtä paljon kuin ennen pandemiaa, tai mahdollisesti enemmän.”
Edellinen merkittävä mykoplasmaepidemia Suomessa oli vuonna 2011, jolloin tapauksia oli lähes 8 000. Mykoplasma-infektiot seuraavat tavallisesti syklejä, joissa tartuntoja esiintyy tavallista enemmän noin 3–5 vuoden välein.
Bakteerin esiintyvyyden arvioiminen tarkasti on haastavaa, sillä mykoplasma aiheuttaa useimmiten vain lieviä ylähengitystieinfektioita, eikä aina oireile kantajallaan lainkaan. Lakoman mukaan virallisesti todetut tartunnat ovat vain jäävuoren huippu.
Yleensä se johtaa vain flunssaan, harvemmin keuhkokuumeeseen.
Vakavampana oireena M. pneumoniae -bakteeri voi aiheuttaa keuhkokuumeen, joka on useimmiten lievä. Harvinaisemmissa tapauksissa bakteeri voi johtaa sydänlihastulehdukseen tai vaikeisiin iho-oireisiin.
Mykoplasma on vastuussa noin viidesosasta keuhkokuumeista aikuisilla ja lapsilla, ja se esiintyy erityisesti lapsilla ja nuorilla. Syytä tähän ei täysin ymmärretä.
Esimerkiksi vuonna 2022 puolet mykoplasmatapauksista todettiin alle 20-vuotiailla.
Vaikka mykoplasma leviää usein kouluissa ja päiväkodeissa, suurin osa pikkulapsista sairastaa sen aiheuttaman taudin vain lievänä flunssana. Mykoplasman aiheuttamat keuhkokuumeetkin ovat useimmiten lieviä lapsilla ja nuorilla.
Mykoplasmabakteerin aiheuttama keuhkokuume on harvoin vakava: vain noin yksi 50:stä tarvitsee sairaalahoitoa. Hoitona käytetään antibiootteja, mutta bakteeri voi jäädä limakalvoille viikoiksi ja aiheuttaa sitkeää yskää.
Vaikka mykoplasmatapausten määrä on kasvanut, Lakoma ei ole huolestunut tulevasta syksystä.
“On odotettavissa influenssa- ja koronavirusaaltoja. Yleisesti ottaen mykoplasma on sairaalahoidon kannalta pienempi tekijä verrattuna näihin.”
