LA PAZ, Bolivia – Panssariajoneuvot törmäsivät Bolivian hallituksen palatsin oviin keskiviikkona ilmeisen vallankaappausyrityksen yhteydessä, mutta presidentti Luis Arce vannoi pysyvänsä lujana ja nimitti uuden armeijan komentajan, joka käski joukkojen vetäytyä.
Pian sotilaat vetäytyivät takaisin yhdessä sotilasajoneuvojen rivin kanssa, kun satoja Arcen tukijoita ryntäsi aukiolle palatsin ulkopuolelle, heiluttaen Bolivian lippuja, laulaen kansallislaulua ja hurraamalla.
Arcen ympäröimänä ministereiden kanssa hän tervehti joukkoa. “Kiitos bolivialaisille”, hän sanoi. “Antakoon demokratia elää.”
Tunteja myöhemmin bolivialainen kenraali Juan José Zúñiga, joka vaikutti olevan kapinan takana, pidätettiin sen jälkeen kun valtakunnansyyttäjä aloitti tutkinnan. Ei ollut välittömästi selvää, mitä syytteitä häntä vastaan oli nostettu.
Kuitenkin yllättäen Zúñiga väitti toimittajille ennen pidätystään, että Arce itse käski kenraalin hyökätä palatsiin poliittisessa liikkeessä. “Presidentti sanoi minulle: ‘Tilanne on erittäin vaikea, erittäin kriittinen. On tarpeen valmistella jotain, jotta saan nostettua suosiotaani'”, Zúñiga lainasi Bolivian johtajaa sanomaan.
Also read: SpaceX saattaa pelastaa loukkaantuneet astronautit, jos Boeingin Starlineria ei voida korjata
Zúñiga sanoi kysyneensä Arcelta, “pitäisikö minun ottaa panssariajoneuvot esiin?” ja Arce vastasi: “Ota ne esiin.”
Oikeusministeri Iván Lima kiisti Zúñigan väitteet, sanoen kenraalin valehtelevan ja yrittävän oikeuttaa omat tekojensa, joiden vuoksi hänet saatetaan tuoda oikeuden eteen.
Syyttäjät aikovat hakea Zúñigalle enimmäisrangaistusta, 15–20 vuoden vankeustuomiota, Lima sanoi X-sosiaalisen median alustan kautta, “demokratian ja perustuslain vastaisesta hyökkäyksestä”.
Keskiviikon kapina seurasi kuukausia jännitteitä, joissa taloudelliset vaikeudet ja protestit voimistuivat entisestään, kun kaksi poliittista jättiläistä – Arce ja hänen entinen liittolaisensa vasemmistolainen entinen presidentti Evo Morales – taistelivat vallanhallinnasta.
Kuitenkin näytti siltä, että istuvan presidentin syrjäyttämisyritys ei saanut merkittävää tukea, ja jopa Arcen kilpailijat sulkeutuivat rintamaan puolustaakseen demokratiaa ja tuomitakseen kapinan.
Tapahtuma järkytti bolivialaisia, joille poliittinen levottomuus ei ole vierasta; vuonna 2019 Morales syrjäytettiin presidentin tehtävästä aiemman poliittisen kriisin seurauksena.
Otsikko suomeksi aiheesta: “Bolivian presidentin vallankaappausyritys ja kansannousu: Kriisi ja vastareaktiot”
Kriisin kehittyessä keskiviikkona sotilasajoneuvot tulvivat aukiolle. Ennen hallituksen palatsiin menoa Zúñiga kertoi toimittajille: “Varmasti pian on uusi ministeristö; maamme, valtiomme ei voi jatkua tällä tavoin.” Zúñiga sanoi “toistaiseksi” tunnustavansa Arcen ylipäälliköksi.
Zúñiga ei suoraan sanonut johtavansa vallankaappausta, mutta sanoi armeijan yrittävän “palauttaa demokratian ja vapauttaa poliittiset vangit.”
Lyhyen ajan kuluttua Arce kohtasi Zúñigan palatsin käytävällä, kuten bolivialaiset televisioasemat näyttivät. “Olen teidän kapteeninne, ja määrään teidät vetämään joukkonne pois, enkä salli tätä tottelemattomuutta”, Arce sanoi.
Ministereiden ympäröimänä hän lisäsi: “Täällä me seisomme, lujina Casa Grandessa, torjuaksemme minkä tahansa vallankaappausyrityksen. Tarvitsemme bolivialaisten kansan järjestäytymään.”
Alle tunnin kuluttua Arce ilmoitti uusista armeijan, laivaston ja ilmavoimien päälliköistä kannattajiensa hurraamana ja kiitti maan poliisia ja alueellisia liittolaisiaan tuestaan. Arce sanoi joukkojen, jotka nousivat häntä vastaan, “tahrivan sotilaspukunsa.”
“Määrään kaikki liikkeellä olevat palaamaan yksikköihinsä”, sanoi vastikään nimetty armeijan komentaja José Wilson Sánchez. “Kukaan ei halua nähdä katukuvassa näkemiämme kuvia.”
Lyhyen ajan kuluttua panssariajoneuvot jyräsivät aukiolta, takanaan satoja sotilaita, kun mellakkavarusteisiin pukeutuneet poliisit pystyttivät esteitä hallituksen palatsin ulkopuolelle.
Tapahtuma herätti laajaa närkästystä muissa alueellisissa johtajissa, mukaan lukien Amerikan valtioiden järjestö, Chilen presidentti Gabriel Boric, Hondurasin johtaja ja entiset bolivialaiset johtajat.
Bolivia, 12 miljoonan asukkaan maa, on kokenut viime kuukausina voimistuvia protesteja talouden jyrkästä laskusta, joka oli kaksi vuosikymmentä sitten mantereen nopeimmin kasvavia ja nyt yksi kriisistä kärsivimmistä.
Maassa on myös nähty korkean profiilin riita hallitsevan puolueen korkeimmilla tasoilla. Arce ja hänen entinen liittolaisensa Morales ovat taistelleet Bolivian hajoavan Sosialistisen liikkeen tulevaisuudesta, joka tunnetaan espanjankielisellä lyhenteellään MAS, vuoden 2025 vaalien alla.
Keskiviikon kaaoksen jälkeen paikalliset mediaraportit osoittivat bolivialaisten varastoivan ruokaa ja muita välttämättömyystarvikkeita supermarketeista huolissaan siitä, mitä seuraavaksi tapahtuu.
Mutta osoittaen tukijoilleen presidentinpalatsin ulkopuolella, maan varapresidentti David Choquehuanca vannoi: “Ei koskaan enää anneta bolivialaisten hyväksyä vallankaappausyrityksiä.”
