Erityinen rajaturvallisuuslaki hallituksen ehdotuksesta, joka mahdollistaisi turvapaikkahakemusten vastaanoton tilapäisen keskeyttämisen, on herättänyt voimakasta keskustelua Sosialidemokraattisessa eduskuntaryhmässä, myönsi puheenjohtaja Tytti Tuppurainen YLE A-studiossa keskiviikkona.
“Täytyy sanoa, että tämä ei ole ollut mikään miellyttävä kävely puistossa”, hän kuvaili.
Table of Contents
Rajattu raja-alueiden turvallisuuslaki herättää kiistaa Suomen parlamentissa
Laki mahdollistaisi hallitukselle turvapaikkahakemusten vastaanoton keskeyttämisen rajoitetuilla alueilla valtakunnan rajoilla ja niiden läheisyydessä enintään kuukaudeksi ja käytännössä delegoida vastuun hakijoiden kansainvälisen suojelun perustellun tarpeen arvioinnista yksittäisille rajaviranomaisille.
Hallitus on perustellut lakiesitystä tarpeella torjua niin kutsuttua instrumentaalista siirtolaisuutta – siirtolaisten käyttöä ulkomaiden vaikuttamisoperaatioissa.
Vaikka hallitus on myöntänyt, että lakiehdotus on ristiriidassa kansainvälisten ihmisoikeussopimusten kanssa, oikeusasiantuntijat ovat arvioineet sen loukkaavan sekä kansainvälisiä sitoumuksia että perustuslakia. Lisäksi rajaviranomaiset ovat ilmaisseet huolensa lakiehdotuksesta, nähdessään sen asettavan heidät tilanteisiin, joissa lain täytäntöönpano olisi virkavelvollisuuden rikkomus ja altistaisi heidät oikeusjutuille.
Erityislakiksi tarvitaan parlamentaarinen enemmistö, joka on viisi kuudesosaa. Vihreä liitto ja Vasemmistoliitto vastustavat lakia, kun taas Keskusta tukee sitä, ja Sosiaalidemokraatit ratkaisevat lain kohtalon.
Ruotsalaisen kansanpuolueen jäsenet voivat äänestää lakiehdotuksesta omantuntonsa mukaan.
Tuppurainen antoi keskiviikkona ymmärtää, että parlamenttiryhmässä on ollut kiihkeitä mielipiteitä prosessin aikana, mutta hän ilmaisi luottamuksensa siihen, että ryhmä pystyy muodostamaan yksimielisen kannan lakiehdotukseen. Helsingin Sanomat on raportoinut opposition jäsenten saaneen ohjeet keskustella asiasta julkisesti vain “yleisellä tasolla” ja pidättäytyä ilmoittamasta tukensa tai vastustuksensa lakiehdotukselle.
Laki on tällä hetkellä Eduskunnan hallintovaliokunnan harkinnassa. Tuppurainen korosti, että valiokunnan on löydettävä keinoja minimoida riski, että laki rikkoo kansainvälisiä sopimuksia varmistaakseen Sosiaalidemokraattien tuen.
“On mahdollista, että emme tue lakia. On liian aikaista sanoa, että tämä olisi jo sinetöity”, hän totesi julkisen radiotoiminnan haastattelussa.
Sosiaalidemokraatit vaativat myös, että laki alistetaan perustuslakivaliokunnan toiseen käsittelyyn. “Kyllä, se on ehdoton vaatimus”, kommentoi Tuppurainen.
Hän arvioi, että laki voitaisiin esitellä parlamentille aikaisintaan ensi viikolla.
Perustuslakivaliokunta päätti 18. kesäkuuta, että erityislain antaminen on tarpeellista ja mahdollista äänin 15 puolesta ja 2 vastaan, tunnustaen samalla sen ristiriitaisuuden sitovien ihmisoikeusvelvoitteiden kanssa. Hallintovaliokunnan tulee heidän mukaansa tarkistaa lakiehdotus ja vahvistaa siirtymäajan oikeusturvamekanismi maahanmuuttajien oikeusturvan takaamiseksi.
Fatim Diarra (Vihreät) ja Anna Kontula (Vasemmistoliitto), kaksi valiokunnan jäsentä, jotka äänestivät vastaan, totesivat, että valiokunta ohitti asiantuntijoiden mielipiteet hyväksymällä ihmisoikeusloukkaukset.
Helsingin Sanomat paljasti aiemmin tänä kuukautena, että kaikki 18 perustuslakiasiantuntijaa pitivät lain antamista mahdottomana. Lain katsottiin olevan ongelmallinen kolmen perusoikeuden näkökulmasta: palautuskiellon periaate, oikeus hakea turvapaikkaa ja oikeus tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin ja oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin.
Asiantuntijat kommentoivat lakia ennen sen hyväksymistä perustuslakivaliokunnassa.
Allan Rosas, entinen tuomari Euroopan unionin tuomioistuimessa, väitti lehdelle, että lakia tulisi arvioida ensisijaisesti EU-oikeuden näkökulmasta.
“Hallituksen ehdotus on pääasiassa EU-oikeuden vastainen, koska se rikkoo palautuskiellon periaatetta, oikeutta hakea turvapaikkaa ja oikeutta tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin ja oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin. EU:n tuomioistuin ei ole koskaan hyväksynyt poikkeuksia turvapaikkasäännöksistä, vaikka kansallista turvallisuutta onkin vedottu perusteluksi”, hän totesi 14. kesäkuuta.
Laki kiertää täysin EU:n turvapaikkamenettelydirektiiviä, katsoi Juha Raitio, Euroopan oikeuden professori Helsingin yliopistosta.
EU:n oikeuden asiantuntijat arvostelevat erikoislakia Suomessa
Tämä ei ole mielipidekysymys, vaan sen kiertäminen rikkoo räikeästi EU-lakia”, hän korosti.Päivi Leino-Sandberg, Helsingin yliopiston kansainvälisen eurooppalaisen lain professori, arvioi, että erityislaki todennäköisesti ei käytännössä vaikuta. “Vaikka säätäisitte kymmeniä kansallisia lakeja aiheesta, unionin direktiiveillä annetut oikeudet saavat pysyä voimassa pinnan alla ja menevät etusijalle suhteessa kansallisiin lakeihin.
Asiantuntijat kiinnittivät huomiota rajavartijoiden kestämättömään asemaan, jos laki hyväksytään. Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Sakari Melander totesi, että rajavartijoiden tulisi lyhyiden vuorovaikutusten kautta nopeasti päättää, ketkä maahanmuuttajista ovat oikeutettuja kansainväliseen suojeluun.
“Rajavartijoiden olisi toisaalta noudatettava erityislakia, mutta toisaalta heidän virkavelvollisuutensa on kunnioittaa perus- ja ihmisoikeuksia sekä noudattaa EU-lainsäädäntöä”, hän selitti. “Tämä herättää vakavia kysymyksiä myös rikoslain säätämisen periaatteen ja seuraamusten laillisuuden kannalta, koska erityislaki saattaisi hämärtää, mitä säädöksiä rajavartijoiden tulisi noudattaa ja miten he hoitavat virkatehtävänsä.”
