Professorit Lena Näre ja Markus Jäntti julkaisivat sunnuntaina vetoomuksen vastustaen voimakkaasti hallituksen ehdotusta uudesta rajaturvallisuuslaista.
“Me vetoamme nyt hallintovaliokunnan jäseniin, että he käyttäisivät harkintavaltaansa ja hylkäisivät tämän lakiesityksen, joka loukkaa Suomen perustuslakia ja ihmisoikeusvelvoitteita”, vetoomuksessa todetaan.
Parlamentin hallintovaliokunta kokoontui maanantaina keskustelemaan lakiehdotuksesta.
Helsingin Sanomat raportoi sunnuntaina, että vetoomus oli kerännyt yli 200 tutkijan allekirjoitukset eri aloilta alkuperäiseen määräaikaan, sunnuntaina klo 22.00. Allekirjoittajien määrä oli kasvanut noin sadalla keskiyöhön mennessä maanantaina.
“Näre ja Jäntti korostivat vetoomuksessaan, että tällaisen lain hyväksyminen eduskunnassa olisi ennennäkemätöntä. He arvostelivat hallitusta siitä, ettei se ole osoittanut, miten turvapaikanhakijoiden määrän kasvu muodostaa vakavan turvallisuusuhan Suomelle.
“Oikeusvaltion tulee pystyä suojelemaan oikeutta hakea turvapaikkaa riippumatta siitä, millä tavoin ja millä keinoin henkilö on saapunut rajalle”, he perustelivat.
Näre kertoi Helsingin Sanomille, että tavoitteena on varmistaa, että valiokunta päätyy “historian oikealle puolelle”.
“Olemme kuulleet paljon oikeustieteilijöiltä, mutta haluamme osoittaa, että laaja tutkimusyhteisö, mukaan lukien humanistit ja yhteiskuntatieteilijät, jakavat samat huolenaiheet kuin perustuslakivaliokunnan asiantuntijat”, hän täsmensi sunnuntaisessa päivälehden haastattelussa.”
Also Read: Vero Beachin ammuskelussa nainen kuoli, mies haavoittui
Suomi kykenee käsittelemään mahdollisen Venäjän orkestroiman tulvan, sanoo professori Lena Näre
Suomi kykenee käsittelemään mahdollisen Venäjän orkestroiman tulvaan tulevan henkilön, sanoo Näre, sosiologian professori, joka on tutkinut turvapaikka- ja siirtolaisuutta Helsingin yliopistossa. Hänen mukaansa tulijat eivät voi olla erityisen vaarallisia vain siksi, että Venäjä on ohjannut heidät rajalle.
“En ole kuullut mitään näyttöä siitä, että nämä olisivat jotenkin vaarallisia ihmisiä.”
Hän arvioi myös, että ainoa tapa vastata instrumentaaliseen maahanmuuttoon on ottaa vastaan ja käsitellä tulijat. Vastaanottosysteemillä on hänen mukaansa erilaisia käytäntöjä ja menettelytapoja, jotka osoittautuivat toimiviksi vuoden 2015 pakolaiskriisin aikana.
“En ymmärrä, mikä tekee tästä niin erilaista kuin [kriisi vuonna] 2015, jolloin selvisimme haasteesta erinomaisesti.”
Vetoomuksessa muistutetaan, että syksyllä 2015 maahan saapui yli 35 000 turvapaikanhakijaa ilman vakavaa harkintaa ihmisoikeussopimusten hylkäämisestä. Suomi on myös välttänyt suuren kriisin, vaikka onkin ottanut vastaan yli 68 000 tilapäistä suojeluhakemusta Venäjän Ukrainan-invaasiota paenneilta ihmisiltä helmikuusta 2022 lähtien.
“Keskustelu on ollut masentavan mustavalkoista – vain siksi, että Venäjä on tämän takana, nämä ihmiset ovat jotenkin erilaisia turvapaikanhakijoita kuin ne, jotka tulevat Suomeen Norjan tai Ruotsin kautta”, Näre valitti Helsingin Sanomille.
Jäntti on taloustieteilijä Tukholman yliopistosta.
