Pääministeri Petteri Orpon (Kok.) hallituksen luonnos rasismia vastustavaksi ja tasa-arvoa edistäväksi toimintasuunnitelmaksi sai runsaasti kritiikkiä julkisen kuulemiskierroksen aikana, joka päättyi 10. kesäkuuta, kertoo Helsingin Sanomat.
Useat laitokset ja järjestöt, jotka antoivat palautetta luonnoksesta, pitivät sitä oikeansuuntaisena askeleena eteenpäin, mutta ilmaisivat huolensa sen riittävyydestä kaikkien vähemmistöryhmien huomioimisessa.
Petteri Orpon hallituksen luonnos toimintasuunnitelmaksi rasismia vastaan ja tasa-arvon edistämiseksi on herättänyt kritiikkiä sen havaittujen puutteiden vuoksi. Helsingin Sanomien mukaan Suomen muslimifoorumi huomautti, että islamofobiaa ei virallisesti tunnusteta rasismiksi suunnitelmassa, kuten osoittaa sen puuttuvat toimenpiteet sen käsittelemiseksi. Foorumi arvioi, että tämä puute viittaa siihen, että hallitus joko ei tunnusta islamofobiaa yhteiskunnalliseksi ongelmaksi tai epäröi tehdä niin.
Samoin Suomen romaniliitto totesi, ettei suunnitelmassa mainita antigitisismiä. Kuitenkin hallitus omisti kokonaisen osion antisemitismin torjumiselle, mikä sai merkittävää huomiota julkisissa kommenteissa. Tästä huolimatta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) arvosteli osiota epäsuhdassa muihin vähemmistöihin nähden, huomauttaen lähes viidesosan kokonaistalousarviosta osoitetun antisemitismin torjuntaan Euroopan komission suosituksen perusteella.
Kriitikot, mukaan lukien tasa-arvovaltuutettu, huomauttivat, että luonnosuunnitelmassa on riittämättömät toimenpiteet rakenteellisen syrjinnän, kuten rekrytointiprosessien ennakkoluulojen, torjumiseksi. Useimmat ehdotetut toimet koskevat tapahtumien järjestämistä, koulutustilaisuuksien pitämistä, arviointien ja raporttien tuottamista sekä olemassa olevien aloitteiden tukemista, kuten Saamelaiskäräjien Totuus- ja sovintokomissiota.
Oulun kaupunki toi esiin huolen näiden toimien tehokkuudesta, viitaten siihen, että tutkimukseen tulisi panostaa enemmän rasismia paremman ymmärtämisen saavuttamiseksi. Monet organisaatiot, mukaan lukien Suomen ihmisoikeusliitto, arvostelivat suunnitelmaa epämääräisistä tavoitteistaan ja puutteesta selkeistä mekanismeista mittaroida edistymistä. He huomauttivat, että monien esitettyjen toimenpiteiden luonne on yleisluonteinen, käyttäen verbejä kuten “arvioida” ja “suunnitella”.
Also Read: Draymond Green tunteellisena Klay Thompsonin siirryttyä Dallas Mavericksiin
Hallitus korosti, että suunnitelma keskittyy “aktiivisiin ja konkreettisiin toimenpiteisiin”.
“Ongelmana on epäselvyys siitä, mitä konkreettisia muutoksia nämä toimenpiteet tavoittelevat ja miten ne toteutetaan”, totesi Suomen ihmisoikeusliitto. “Merkittävä haaste rasismia vastaan taistelussa on se, että luonnossuunnitelma ja sen tavoitteet vaikuttavat ristiriitaisilta hallituksen omiin politiikkoihin nähden. Hyvätkään aikomukset eivät välttämättä auta, jos samaan aikaan viedään läpi lakiehdotuksia, jotka heikentävät ihmisoikeuksia.”
“Vaikka toimintasuunnitelma sisältääkin kiitettäviä ehdotuksia rasismia vastaan ja tasa-arvon edistämiseksi, laajat negatiiviset muutokset turvapaikanhakijoiden ja maahanmuuttajien asemaan ja oikeuksiin kyseenalaistavat suunnitelman uskottavuuden,” totesi Suomen Naisjärjestöjen Keskusliitto.
Rikoslain muutokset ja vihapuheen puute herättävät kritiikkiä
Luonnoksessa ehdotettiin rikoslain muutoksia, jotka sisälsivät holokaustin kieltämisen ja kommunisti- sekä natsisymbolien käytön kriminalisoinnin.
Suomen ihmisoikeusliitto nosti esiin myös vihapuheen torjumisen puutteen suunnitelmassa ja muistutti, että tämä seikka on herättänyt YK:n ihmisoikeuskomitean huomion.
Vuonna 2022 Euroopan komissio aloitti rikkomusmenettelyn Suomea vastaan arvostellen erityisesti rikoslain osion kapeaa soveltamisalaa etnisen agitaation osalta. Oikeusministeri Leena Meri (PS) lakkautti huhtikuussa perustetun työryhmän, jonka tehtävänä oli käsitellä rasistisia rikoksia.
“Näiden toimien valossa on selvää, että hallituksella ei ole poliittista tahtoa käyttää rikoslakia tehokkaasti rasismia vastaan,” totesi Suomen ihmisoikeusliitto.
Hallitus kehitti toimintasuunnitelman laajan julkisen paheksunnan seurauksena, joka kohdistui entisen talousministerin Vilhelm Junnilan (PS), valtiovarainministeri Riikka Purran (PS) ja elinkeinoministeri Wille Rydmanin (PS) rasistisiin tekoihin, verkkokommentteihin ja yksityisviesteihin.
